Käytiin eilen illalla treenailemassa Mallun & Simon kanssa läheisellä pellolla tottelevaisuutta Willen kanssa. Kaksi kertaa Wille poika pörähti. Ensimmäisen kerran nähtyään Simon ja toisen kerran kun poikaa laitoin makupalojen avustuksella istumaan ja sen jälkeen maate niin Mallu & Simo pörähtivät matkan päässä juoksuun oli poika heti skarppina ylhäällä ja pörähti. Loppu aika menikin hyvin ja Wille malttoi jopa rentoutuakkin. Tosin koko ajan seurasi Simoa ja Mallua. Huomasin et poika rauhottui heti kun juoksutin ympyrää ja juttelin rauhallisesti. Muutenkin koko treenin ajan juttelin Willelle rauhallisesti ja tarvittaessa komensin jyrkemmin. Kokonaisuudessaan meni miun mielestä todella hyvin ja täytyy jatkaa treenailuja useammin.

Yhtenä iltana harjoittelin Willen kanssa myös näyttely juttuja. Mallu antoi neuvoja, koska oon aivan dille leon esittelyssä. Tosin enpä mestari ole Ranenkaan kanssa vielä. Eihän meillä Ranen kanssakaan ole kuin 2 näyttelyä takana joten kokemusta ei kauheasti ole. Kouvolassa pojan esittelee Eijan mies ja mielenkiinnolla odotankin Kouvolan näyttelyä. Ensin meinasin josko uskaltaisin itse, mutta koen parhaammaksi et ekan kerran saa joku kokeneempi esitellä niin näen kuinka pojan kanssa toimia.

Eläintarvikeliikkeessäkin tuli pyörähdettyä. Mukaan tarttui 10kg jauhelihaa koirille tai lähinnä pimulle. Pimu on lihotuskuurilla koska ennen juoksua lopetteli syömistä ja söi todella huonosti ja paino putosi aika lailla. Samaan syssyyn kun pudotti vielä karvansa oli varsinainen kusimato ulkonäöltään. Nyt rupee jo paino olemaan kohillaan ja turkkikin lähtenyt pikkuhiljaa kasvuun. Lisäksi ostin Willelle kuonopannan. Ihan Kouvolan näyttelyä varten. Koska tilanne on meille molemmille uusi, niin koen et hanskaan Willen sen avulla paremmin. Polvet kun eivät tahdo kestää tuon pojan rempoilua jos sellaista esiintyy.

 

Pihalla on tullut pakerreltua todella paljon ja olen tyytyväinen et vihdoinkin olen saanut tänä kesänä jotain tekoon silläkin saralla. Hiekkaa on kulkenut kotarikaupalla. Lisäksi multaa on mennyt samanmoiset määrät. Kiviä on tullut punnailtua hiki päässä, mutta nyt näyttää jo siltä et jotain on tapahtunutkin. Lisäksi perjantai iltana täälä oli varsinainen sonnilauma talkoilemassa leikkimökkiä paikoilleen. Ja loppujen lopuksi se pääsi paikallensa. Willellä on nyt paikka Pimun tarhauksen vieressä ja uusi koppi. Kattohuovat vaan enää puuttuu. Kyllä on poika tyytyväinen kun on tilaa makoilla pitkin pituuttaan.

 

Wilmalla on koulu lähtenyt kivasti alkuun. Koulumatka vaan on turkasen pitkä noin pienelle kävellä. Reippaasti likka tikkaa kyllä kävellä, mutta perjantaina koulusta tullessa rupesi askel paimanamaan 2 km jälkeen ja pyysi et kantaisin repun. Voi riepua et säälittää toinen ja silti vaan urheasti sanoo et matka ei ole liian pitkä.

 

Johan tuli tarinaa....Nauru