Sain kuin sainki tälle päivälle ajan eläinlääkärille. Voisin sanoa et loistavaa palvelua. Molemmat koiruudet pakkasin autoon ja vein rokotukseen. Pimulla paino oli viime käynnistä noussut kilon verran. Vaihdoin ruuan tuos joku aika sitten Boosterin poweriin. Ei ainakaan vielä sen kummemmin painon nousua havaittavissa. Pimu kyllä säännöstelee syömistään ja tätä Boosteria ei syö yhtä paljon kuin aiempaa mutta onhan tuo rasvaisempaakin.

Rane sitten meni vaa'alle myös ja en nyt tiedä uskoakko vaiko ei mutta poika painaisi tasan 5kg sen vaa'an mukaan.  Täytyy kyllä punnita viel tuolla omalla jolla olen koko ajan punninnut tähän asti.

Molemmat saivat siis rokotukset ja Rane sai vielä sitten EU-passinkin. Pimulle sitä en ottanut, kun ei näyttelyissä käy mutta josko joskus Ranen kanssa käytäs kääntymässä ulkomailla.

Koko reissun kohokohta oli kyllä ehdottomasti se jotta eläinlääkäri totesi et kyllä se meitin poika on nyt MIES eli pallit on laskeutuneet. Voi jee jotta olen tyytyväinen ja varmasti on Sarikin. Meitin kasvattimamma. Tai ei meidän vaan Ranen.

Rane osasi olla tosi mallikelpoisesti lääkärillä. Olin aika yllättynyt jotta ei aristellut yhtään, automatka meni "lauleskelemati" ja rokotuksen anto meni  hienosti eli pysyi nätisti aloillaan kunnes sai vikan piikin joka ilmeisesti tuntui ilkeeltä. Poika sitten luuli minua syypääksi ja puri sormesta ja kun nostin lattialle edelleen äkeili kunnes hokas etten minä hälle mitään tee mikä sattuu tai tuntuu ilkeeltä. Oli nolon näköisenä sitten ja tuli kaveeraamaan anteeksipyytävästi. Pöydällä seisoi mallikkaasti sen aikaa kun tehtiin tutkimukset.

Pimu omaan tyyliin oli EVVK koko reissusta. Makoili lattialla tyynen rauhallisesti ja rokotuksista ei ollut moksiskaan. Kiltti mamman mutukka Pimu.

Nyt on pojalla ollut pakki sekaisin muutamia päivän. On tainnut poika vonkua sheltti lenkillä makupaloja???

Poloisella kun masu ei kestä muuta kuin nuo omat nappulat enkä tietysti dementikkona muistanut asiasta mainita lauantaina.Ja kaiken lisäksi oli sitten saanut rouhetikkuja päiväpuuhaksi eikä nekään oikein tunnu sopivan pojalle. Nahkaluut ja possunkorvat ei saa mitään aikaseksi ja niitä olenkin antanut purekeltavaksi.

ISO KIITOS Natiaisen emännälle Satulle, ED tiimin Hannalle ja Ässä tiimin Satulle kuvista joita olitte lauantaina ottaneet. Ihania otoksia jokaisesta turrikasta! Taas kannatti odottaa näitä kuvia.

Siinä tämän päivän koirakuulumiset! Ja mitä eikö muuta kuulukkaan, no eipä oikeastaan. Työpäivä takana ja väsy olo joten taidan lähteä vimoselle kessulle ja pissattaa koirat ja mennä suihkun kautta unille.